Hair care without chemicals

Kirjoittelinkin jo hiusten vaalennusoperaatiostani luonnollisin menetelmin ja nyt voisin kertoa mikä loppujen lopuksi ajoi minut tähän kokeiluun.
Kuten perinteisesti, yksi asia johtaa aina toiseen. Kiitos geenieni minulla on aina ollut hyvin ohuet ja mitäänsanomattoman väriset hiukset,minkä seurauksena minulla on aina ollut jonkinsortin tyytymättömyys issue hiusteni kanssa. Lukion ensimmäisellä luokalla halusin välttämättä pitkään mustana pysyneestä tukastani platinablondin. Kampaaja suostui pyyntööni, mutta ehtona oli, että silloin jopa suhteellisen pitkät hiukseni piti leikata polkaksi. Siitä seurasi näihin päiviin asti kestänyt blondaus, värjäys, värjäys, leikkaus, blondaus, leikkaus, värjäys kierre, eikä tämä reuhka ikinä saanut lepoa ja aikaa kasvaa takaisin entisiin mittoihinsa.
Noin kaksi kuukautta sitten kun päätin, että nyt loppui hiuksilla leikkiminen, että saisivat edes hetken kasvaa rauhassa ilman älytöntä kemikaaleilla läträämistä, muistin erään kokeilun jota olin tehnyt hiuksilleni ennen blondaamista. Olin tuolloin nimittäin puoli vuotta elänyt ilman, että olin kertaakan pessyt hiuksiani shamppoolla tai hoitoaineella, pelkästään vedellä. Blondaamisen jälkeen oli kuitenkin pakko palata takaisin vanhoihin hiustenpesutottumuksiin, koska olisin muuten varmaan ollut hyvin nopeasti kalju niin radikaalin käsittelyn jäljiltä.
Tämän menetelmän, oikealta nimeltään "no poo method", periaate on hyvin yksinkertainen. Hiuksemme ovat jo valmiiksi kuollutta solukkoa ja päänahkamme tuottaa luonnollisesti öljyjä, jotka hoitavat hiusta ja hiuspohjaa. Jatkuva shampoolla peseminen pesee pois nämä luonnolliset öljyt ja päällystävät hiukset kemikaaleilla. Eli toisinsanoen, oman päänahkamme ollessa tasapainossa se tuottaa vain sen verran öljyjä mitä hiuksemme tarvitsee, jolloin hiuspohja ei myöskään rasvoitu.
Pelkkä vesipesu on luonnollisin tapa miten voimme hiuksiemme hoitaa ja toisin kun voisi kuvitella sen seurauksena ei ole likaiset ja hunokuntoiset hiukset vaan päinvastoin. Silloin kun itse tätä metodia kokeilin ensimmäisen kerran olin yllättynyt kuinka nopeasti päänahka tottui vesipesuun ja voisin väittää etteivät hiukseni ole koskaan aiemmin olleet niin tuuheat ja paksut. Hiusten katkeilu loppui myös seinään.
Hiuspohjan tottuminen tähän menetelmään vie aikansa ja on ihan normaalia, että se saattaa viedä kaksikin kuukautta. Onneksi itselläni ei ole ikinä mennyt niin kauaa, mutta on onneksi olemassa menetelmiä, joilla voi korvata shampoon  ja näin ollen helpottaa siirtymää.

Tosiaan, tuossa kuukausi sitten muistin tämän kokeiluni ja päätin lähteä uudestaan kokeilemaan sitä nyt kun hiukset alkoivat pikkuhiljaa olla paremmassa kunnossa. Aluksi pesin hiuksiani pariviikkoa sooda- ja etikkavedellä, millä tosiaan voi halutessaan korvata shampoon ja hoitoaineen.
Soodan ja vedän yhsitelmä on emäksinen, millä on puhdistava vaikutus. Sooda vesi kuitenkin kuivattaa hiuksia aika paljon, koska se jättää hiussuomut auki. Etikkavesi puolestaan sulkee nämä hiussuomut ja jättää hiukset sileiksi. Itse tehostan hiussuomujen sulkeutumista aina hiuspesun lopuksi pesemällä hiukset kylmällä vedellä. (Yleensä pää alaspäin, koska urbaanilegendan mukaan se tehostaa hiusten kasvua ja on toki miellyttävämpää kun ei tarvitse kokonaan seistä kylmässä suihkussa.)
Näiden seosten suhteet ovat hyvin yksinkertaiset:

Sooda pesu
2,5 dl (lämmintä) vettä
2 tl ruokasoodaa

Etikka pesu
2,5 dl (lämmintä) vettä
2 rkl (omenaviini) etikkaa

Lämmin vesi ei ole välttämätön, mutta voin neuvona sanoa ettei kylmään veteen tehdyn seoksen päähän kaataminen tunnu kovin miellyttävältä.

Näin kaksi kuukautta tätä jatkettuani olen onnekseni saanut huomata että A) Hiukseni ovat taas tuuheat ja tuntuvat paksummilta B) kaksihaaraisia ei ole C) tuntuvat kasvavan nopeammin. Itse olen tässä vaiheessa siirtynyt melkeen kokonaan vedellä pesemiseen ja soodalla pesen hiukset ehkä kerran viikossa. Kannattaakin itse tarkkailla omaa hiuspohjaansa miten se alkaa tottumaan .
Tänä aikana olen vain kerran värjännyt normaalilla hiusvärillä juurikasvun pois, mutta kuten jo kerroin, en aio enää värjätä hiuksiani kemiallisilla aineilla.
Joudun kyllä myöntämään, että tämän vaalennusprojektin aikana olen pari kertaa joutunut turvautumaan shampooseen. Ensinnäkin toinen vaalennusmenetelmä sisältään itsessään shampoota ja toisekseen hunajan poispesu hiuksista pelkällä vedellä tai soodalla on osoittaunut turhankin työlääksi. Muuten suihkussa käydessäni en sitten ole pessyt hiuksiani muulla kuin vedellä ja onnekseni olen huomannut, ettei hiuspohja ole silti alkanut rasvoittumaan entiseen tapaansa.

Hiuspesun lisäksi käytössäni on pari muutakin ruoka-aineisiin liittyvää hiustenhoito kikkaa, mutta jottein tämä postaus paisuisi liian pitkäksi palaan niihin sitten ensikerralla :)

Edit: voisin vielä varmuuden vuoksi lisätä, että vaikka kyseessä saattaa olla hyvin haisevalta vaikuttava menetelmä, niin voin kertoa, ettei ainakaan omat hiukset ole missään vaiheessa mitenkään haisseet. Enemmän ne tuoksuu vieläkin kanelille viime vaalennuksen jälkeen.

Sit vielä kun tää kaikki olis omaa tukkaa

Adios!

My typical morning

Herään sekavampana kuin menin nukkumaan. Yön aikana pussilakanat on aina irronneet.

Vaikka eilen siivosin huone on jotenkin kummasti taas sekaisin.

Yritän kuitenkin kerätä itseni ja miettiä mitä pitäisi tänään tehdä. Viimeinen koulu työ painaa päälle, mutta päätän mennä suihkuun. Samalla mietin vaalentaisinko tänään taas hiuksia.

Ihan kohta, ihan kohta alan tekemään jotain järkevää. Saatanan loma aamut. Jumitun tunneiksi surffailemaan netissä.

Unohtamatta terveellisiä elämäntapoja.

GOOD MORNING 

Aloha: Goodbye and Hello

Haluan aloittaa alusta.
Niinkuin monta kertaa aiemminkin elämässäni olen aloittanut jonkun asian hirveällä innolla ja tohinalla, mutta jossain vaiheessa huomannut, että jokin tökkii ihan liika, kaikki ei miellytä ja homma jää siihen.
Tälläkin puolella minulle tuli tunne, että olen lähtenyt väärästä suunnasta ja asioista liikkeelle. Kuitenkin kyseessä pitäisi olla blogi, johon vuodatan omaa itseäni, täysin välittämättä muiden mielipiteistä.
Näin jo tuhannennen kerran haluan siis aloittaa alusta. En tiedä edes miksi. Kai sitä toivoisi, että joitain edes kiinnostaisi minun ulosantini ja mielipiteet ja toisaalta haluaa siltikin pitää kanavaa missä voi ilmaista itseään niinkuin haluaa.
Nähtäväksi siis jääköön miten käy.

Aloitan lauseella johon tiivistyy aikalailla mun elämän filosofia:

ALL THE WORLD IS MADE OF FAITH AND TRUST AND PIXIE DUST

source

To the blond and beyond

Pienen hiljaiseloni aikana olen tainnut alkaa muuttumaan hipiksi. No ei vaiskaan, hippeys on kuitenkin enemmän aatteita ja elämäntapoja kuin ulkonäköä. "Pienen" elämäntapamuutoksen tein tässä kuitenkin itsekkin ja tavoitteenani on leikata turhat kemikaalit pois kauneudenhoidosta. Yhtenä syynä ehkä ainainen opiskelijaelämää piinaava köyhyys, mutta myös ihan periaatteestakin olen lähtenyt kotitekoisuuden linjalle. Nimittäin hyvin suuri siivu päivittäin käytettävistä ihon- ja hiustenhoitotuoteista voi korvata yllättävänkin helpoilla nikseillä, jotka ovat paljon ekologisempia ja halvempia.

Ja minä en ainakaan kovin helposti lähde tinkimään ulkonäköasioissa, mutta en halua olla kuorutettuna kemikaalleillakaan. Tulevaisuudessa voin kertoilla enemmän näistä itselläni käytettävissä olevista kikoista, mutta nyt halua puhua yhdestä päällä olevasta ja jonnin verran aikaa vieneestä projektista elikkä hiusten vaalentamisesta ilman värinpoistoa.

Yhdestä illasta se lähti, kun iski taas, minulle hyvinnkin tyypillinen tarve saada hiusväri muutettua. Hämmästyttävän pitkään olen mustaa tukkaa sietänyt, mutta näin kesän kynnyksellä sitä toki haluaisi uutta -vaalempaa- väriä. Periaatteni vuoksi en silti halunnut heti lähteä juoksemaan kauppaan ostamaan vaalennusaineita vain päätin turvautua vanhaan ystäväni Googleen ja tutkailla löytyisikö sen syövereistä menetelmä tälle mielihalulleni. (Google on toiminut muutenkin hyvänä kamuna tämän meikän "no more chemichals" intoilun aikana). No yllätyksekseni sainkin huomata, että menetelmiä löytyi useampi, joita monissa blogeissa oltiin jo testailtu, ei siis näyttänyt olevan mikään uusi kehitelmä. 

Menetelmät eivät ole niin radikaaleja kuin normi vaalennus elikkä tuskin ne mitään kummempia hiusten putoamisiakaan aiheuttaa, joten päätin kokeilla!

Menetelmiä on "pääsääntöisesti" kolme, joista itse olen nyt kokeillut kahta, mutta kolmattakin varmaan jossain vaiheessa kun saan (lue saan rahaa) ostettua tarvittavat tykötarpeet.

Ensimmäinen ja villein keino mitä kokeilin oli c-vitamiini vaalennus. Nimensä mukaisesti siihen tarvitan  helkutisti c-vitsku pilsuja ja shampoota, eikä mitään muuta. Ohjeittain annostukset vaihteli, mutta itse olen todennu toimivaksi käyttää niitä seuraavanlaisesti:

10 c-vitamiini poretablettia jauhettuna

Iso loraus normaalia shampoota, jotta kaiki jauhe "imeytyy" (aka muuttuu vaahdoksi)

Porepilsuihin päädyin aluksi siitä syystä, että niitä sattu olemaan kaapissa. Niissäkin kun kuitenkin sitä vitskua on tupla määrä niin totesin, että eiköhän nekin käy. Se minkä totesin myöhemmin niiden hyväksi puoleksi on, että kun ne sekoittaa shampooseen koko sotku muuttuu vaahdoksi, joka on helekutin helppo sotkea päähän. Sitten sen annetaan olla päässä sen verran kun tykkää. Ohjeissa luki, että tunteroinen, mutta meikällä se on parhaimmillaan ollu 2 tuntiä ja hiukset on edelleen päässä. (Eikä kunto oo muuttunu mihinkää, eli ryönäset ne on kyllä edelleen)

Näihin otsaryppyihin vois kylvää vaikka perunoita

Toinen kikka on hunajavaalennus. Homma ilmeisesti perustuu siihen, että kylmästä vedestä ja hunajasta kehittyy heikko peroksidi, mitä mömmöä on vaalennusaineetkin täynnä. Tästäkin oli erilaisia versioita, joita paria kokeilin, mutta paras on tähän asti ollut mielestäni seuraavanlainen:

5rkl juoksevaa hunajaa

100ml kylmää (tislattua) vettä

1rkl kanelia

1rkl oliiviöljyä

Bongasin tän jostain sinätuubasta ja vähän jäi epäselväksi tuon kaneli ja öljyn vaikutus, mutta ilmeisesti nekin muodostavat jonkin yhdisteen mikä tehostaa vaalenemista. Kun seos on tehty sen pitäisi antaa seistä n. tunnin ajan, että reaktio ehtii tapahtumaan. Lisäksi jos kanelista tykkää niin voin kertoa, että tuon jälkeen tuoksuu aika pitkään kanelille. Miinus puolia tässä kuitenkin on: homma on hemmetin sotkusta, koska hunajainen litku on tahmeaa ja valuu kaikkialle (kannattaa kietoa vaikutusajaksi liina pään ympärille suojaamaan), toiseksi kanelin jäämien poispesussa saa olla aika huolellinen. Tämän tökötin voi antaa vaikuttaa vaikka yön yli jos siltä tuntuu ja itellä se on parhaimmillaan tainnu olla kolmisen tuntia päässä, kun oon tehny koulujuttuja.

Oman käsitykseni mukaan tuo c-vitamiini vaalennus perustuu kemiallisen hiusvärin pois kuluttamiseen, kun taas hunajavaalennuksella on enemmän blondaava vaikutus. Näitä kun on sikin sokin testailtu niin ihan hyvin on väriä lähtenyt.

Sen enempää lätisemättä voisin laittaa kuvia tuloksista. Hidasta hommaahan tämä on, mutta ainakin tähän asti olen ollut sitä mieltä, että kaiken vaivan arvoista, koska tukan kunto ei ole mennyt huonompaan - päin vastoin voisin jopa väittää sen kiiltävän enemmän.

Mutta niin - nyt niitä kuvia

Tilanne zero reipas kuukausi sitten. Taisin just olla värjänny juurikasvunki veke

Tilanteet, viisi, kuusi ja kahdeksan kokeilua myöhemmin

Kokeilin toimiiko menetelmät millasin tuloksin värjättyihin pidennyksiin 

ja yhden c-vitamiini vaalennuskerran jälkeen tulos on tämä. 

Btw noi kiharatkin on kiinnitetty pelkällä sokerivedellä.

Katsotaan kestääkö tämä meikän 5-vuotiaan kärsivällisyys unelma väriin asti.

Adios!